Harmittaa. Kun lähdin Porvoosta vanhempien luota kotia kohti niin äidiltä tuli viesti, että odottamani paketti oli saapunut. Jos olisin hetkenkin myöhemmin lähtenyt, olisin saanut ihanan, uuden tunikani mukaan. Mutta ei niin ei... Saan sen sitten ensi kerralla.
Porvoossa ollessani kävimme moikkaamassa mummiani ja annoin hänelle lahjan jo etukäteen sillä en päässyt hänen varsinaisille syntymäpäivillensä. Löysin Sokoksen lahjatavaramyymälästä tavattoman suloisen vaalean kermanvärisen lippaan sekä syötävän hyvän tuoksuisen suklaasaippuan. Täytyy harkita sellaisen ostamista itsellenikin, kunhan budjetti vasta saamani työpaikan myötä paranee.
Kanille olen nyttemmin ommellut valjaat, joita se tosin ei osaa vielä pahemmin arvostaa... Ehkä sitten kun kesä tulee ja se hoksaa että valjaiden kanssa pääsee ulos temmeltämään. ;) Kani (Hades Luigi-Vladimir Sergei, Hades tutuille) on kyllä mahdottoman söpö tapaus, hirmu sosiaalinen ja vilkas.
Hyvää kuvaa siitä on tosin todella vaikea saada, mokoma kun ei pysy hetkeäkään paikoillaan.
Tässä vielä nämä meidän pienemmät veijarit, Pupu:
ja Mörkö:
Hauskoja otuksia joiden poskien koko on hämmästyttävä.
Ehkä jätän pidemmät jutut nyt kuitenkin toiseen kertaan ja painelen keittiön pöydän ääreen ompelemaan jotain kivaa.
~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti